Baila Afrika –illanvietot palaavat Tanssiteatteri ERIin nyt jo kolmatta kertaa. Ajatus suomalais-afrikkalaisista kyläjuhlista sai alkunsa jo vuonna 2005, kun illan konseptin kehittänyt Tiina Lindfors tapasi muusikko Noel Saizonoun Beninissä. ”Noel Saizonou on käsittämättömän luova ja uskomattoman taitava muusikko, enkä vielä tähän mennessä ole tavannut hänen tasolleen yltävää afrikkalaista lyömäsoittajaa” kertoo Tiina Lindfors.

Tanssiteatteri ERIn tuottama Baila Afrika on teatterin mittakaavassa suuren luokan tuotanto. ”Pyrimme kuitenkin luomaan sellaisia kulttuurisiltoja, joiden vaikuttavuus ei ole rahalla mitattavissa”, toteaa Lindfors.

Baila Afrikan tähtenä loistaa Beninistä Suomeen lennätetty rumpuvirtuoosi ja multi-instrumentalisti Noel Saizonou. Saizonoun rinnalla musiikista vastaavat niin ikään beniniläiset lyömäsoitinten mestarit Edouard Kougbla ja Akim Color sekä turkulainen muusikko Mikko Väärälä.  Laulun yllä loistaa togolaissyntyinen, sittemmin turkulaistunut Judith Sodji.

Tanssillis-musiikillisen juhlan huipentaa afrikkalainen buffet, jonka resepteistä vastaa kirjailija-näyttelijä-toimittaja Vivi-Ann Sjögren. Sjögren myös edistää afrikkalaista tarinankerronnan traditiota kiehtovilla tarinoilla Beninistä.

Baila Afrikan ensi-ilta on keskiviikkona 3.4. kello 19.00 ja esitykset jatkuvat toukokuun 4. päivään saakka.

Kapellimestari Tõnu Kaljusteen luotsaama festivaali keskittää konserttinsa pääosin vanhaan telakkahalliin, Valukojaan, jonka akustiikka on vertaansa vailla. Teos sai ylistävät arviot Viron suurimmalta kulttuurilehdeltä Sirpiltä sekä Viron yleisradiolta.

Saale Kareda Viron Sirp-kulttuurilehdestä arvioi teosta 20.9. seuraavasti:

”Suomalainen koreografi Tiina Lindfors on ohjannut tanssiteatteri ERIlle Arvo Pärtin musiikkiin luodun teoksen Passio. Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 valmistunut teos valittiin Nargen-festivaalin ohjelmistoon säveltäjä Arvo Pärtin suosituksesta.  Tallinnan Noblessnerin valimossa teosta esitettiin 7.,8. ja 9. syyskuuta täysille saleille. Musiikista vastasi kapellimestari Tõnu Kaljuste yhdessä Tallinnan kamariorkesterin ja Viron filharmonisen kuoron kanssa.

On myönnettävä, etten ole koskaan nähnyt sellaista koreografiaa, joka nousisi Pärtin musiikin tasolle. Tiina Lindforsin lähestymistapa koskee ihmisluonnetta syvällisesti ja tinkimättä, aivan kuten Pärtin musiikkikin. Lindforsin teos on pelkäämätön ja rehellinen eikä sulje silmiä yhteiskunnan väkivallalta ja korruptiolta. Tästä huolimatta Lindforsin näkökulmasta puuttuu viha ja raivo, sillä vastaaminen väkivaltaan väkivallalla ei johda meitä pois umpikujasta.

Kristuksen elämäntyö ja kärsimystarina asettuu Lindforsin teoksessa moralisoimatta selvästi tämän päivän kontekstiin. Rahanvaihtajien ja -vastaanottajien karkottaminen (lue: rahan palvonnan lopettaminen) voisi olla paras ratkaisu myös nyky-yhteiskunnassa. Todenpuhujia (kuten Anna Politkovskaja ja Julian Assange) vainotaan ja murhataan yhä edelleen heidän uhatessa suurvoimien valtaa. Lindforsin teoksessa Kristuksen roolia esittävät vuorotellen eri tanssijat: todenpuhujat siirtävät eteenpäin Kristuksen henkeä, vaikkakin vain hetkellisesti.

Lindfors kuunteli valtavan määrän tintinnabuli-tyylistä musiikkia ennen kuin ryhtyi luomaan omaa näkemystään. Passio alkoi Pärtin teoksella ”Mein Weg”, jota seurasivat ”Da Pacem Domine” ja mahtipontinen ”In Principio”. Dramaattinen esitys kulminoitui ”Festina lenteen” ja ”Cantukseen” sekä lyhyen ”Passion” kahdeksaan ensimmäiseen tahtiin. Lindforsin tanssikieli on välillä naisellisen pehmeää, välillä kiihkeän voimakasta, elävää ja jännitteillä latautunutta. Tanssissa on samanlaista intensiivisyyttä, joka on ominaista tintinnabuli-tyylille.

Esityksen valosuunnittelija Esa Kyllönen on luonut esitykseen metafyysisen tilan, joka sopii erityisen hyvin Noblessnerin valimon tunnelmaan. Eri tiheyksien, leveyksien, kuvioiden ja intensiteettien avulla luodut valopylväät sitoivat visuaalisen ja auditiivisen, liikkeestä syntyvän narratiivin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kristuksen ristiinnaulitsemiseen viittaavaa niukkaa ja haurasta koreografiaa ”Cantus’e” tahtien säestyksellä – Tallinnan kamariorkesterin ja Tõnu Kaljusteen ajattoman objektiivisesti esittämänä – voimisti ylhäältä tuleva kirkas valokeila. Tässä valossa nähtiin, kuinka kautta aikojen on ristiinnaulittu niin naisia (arkkityyppisiä, rakastavia ja hauraita naishahmoja, jotka eivät välttämättä ole sidoksissa sukupuoleen) kuin väkivallattomia vapaustaistelijoitakin. ”Miksi yritätte riistää henkeni yhä uudelleen?” – kaikuu äänetön huuto ilmaan tanssijoiden hiljaisessa huippukohdassa. Orkesteri, laulajat, kapellimestari, tanssijat, puvustus ja valosuunnittelu sulautuivat yhteen tunnin ajan kestäneessä teoksessa, joka sekä ravisteli että puhdisti kuin viisi Katharsista. ”

Michael Amundsen Viron yleisradiosta arvioi teosta tuoreeltaan seuraavasti:

”Tiina Lindfors, yksi tanssiteatteri ERIn perustajajäsenistä, loi Passio-teoksen osaksi Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa vuonna 2011.  Passio-teos tulisikin nähdä ajankohtaisena ja päättymättömänä tarinana. Sen voi nähdä myös taisteluna arvokkuudesta, jota kristinusko pyrkii levittämään ja jota tietyt voimat vastustavat. Lindfors on itse tulkinnut teosta seuraavanlaisesti: Ristiinnaulitseminen oli valtansa puolesta pelkäävien kääpiöiden kosto. Ja traagisen uhrinsa kautta riemuvoitto uudelle inhimillisyydelle.

Lindforsin koreografia ja ERIn tanssijat korostivat kauniisti ruumiillisuutta.  Tarinassa Jeesuksen viimeisistä tunneista ja ylösnousemuksesta oli myös hienoa aistillisuutta. Lavastus oli minimalistinen. Yksinkertainen puinen pöytä toimi viimeisen ehtoollisen tapahtumapaikkana. Valkoinen taustakulissina toiminut lakana kätki yllätyksen: kun se kiskaistiin sivuun, paljastui sen takaa valtava kuoro. Niin ikään esityksen päätöksessä valtava punainen lakana paljasti jättimäisen hopeisen ristin.

Tanssin yhdistäminen Arvo Pärtin musiikkin olisi voinut olla riskialtis yritys. Tanssiteatteri Eri onnistuu hankkeessa kuitenkin erinomaisesti loistavalla ammattitaidollaan.

Lindfors löysi synergian kuorosta, orkesterista, tanssista, lavastuksesta sekä Pärtin sävellyksistä. Näistä hän loi täysin omaperäisen ja ikimuistoisen teoksen.

Arvo Pärtin hengellisiä alueita tutkiva musiikki on tiivistä ja tunteikasta tavalla, jota on vaikea kuvailla. Passio-teos antaa tälle musiikille uuden ulottuvuuden. Pärt on itse nähnyt teoksen ja sanoi sen liikuttaneen häntä syvästi. Tämän parempaa ylistystä Passiolle on vaikea enää antaa.”

Tanssiteatteri ERI kantaesitti Kaija Saariahon teoksen Trois Rivières Helsingin Musiikkitalossa 1.11.2011 Esitys oli samalla Musiikkitalon tanssin kantaesitys.  Trois Rivières (Kolme jokea) on sävelletty neljälle lyömäsoittajalle ja live-elektroniikalle, pohjanaan kiinalaisen Li Bain runo Nuit de lune sur le fleuve. Teos jakaantuu kolmeen osaan ja sen laaja lyömäsoitinvalikoima eri rumpuperheiden edustajineen ja helisevine metallisoittimineen on yhteydessä sävellyksen vedelliseen elementtiin, virtaavaan liikkeeseen, joka sivuaa runon yöllistä tunnelmaa.
Sävellys: Kaija Saariaho, Trois Rivières
Koreografia: Tiina Lindfors
Valosuunnittelu ja -ajo: Esa Kyllönen ja Vesa Vuorio
Pukusuunnittelu: Tiina Lindfors ja Tuula Bergqvist
Pukujen toteutus: Tuula Bergqvist

Koreografia Lassi Sairela ja Eeva Soini

“Sekahaku saa yleisön sekaisin naurusta… Omintakeiset tanssiotteet ja vieläkin omintakeisemmat tanssiparit tekevät Sekahausta koomista tanssiteatteria parhaimmillaan.” TS

“Yhdessä ja samassa teoksessa katsojaa liikutetaan kyynelten partaalle ja toisaalta nauratetaan vatsalihakset tärviölle.” HS

Riitti

Risto Pulkkinen: Rituals for Orchestra

Riitti on vahva tanssillinen kuvaus matkasta, jossa etsitään voimia. Vimmainen Riitti ei aloita eikä lopeta mitään vaan siirtää meitä tilasta toiseen lujittaen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tuoden esiin tiedostamatonta.

Koreografia: Lassi Sairela

Yö

Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella

Yön synnyttämiä näkyjä aution vuoren laella. Syntymien ja metamorfoosien kautta eteneviä välähdyksiä yhdyskunnasta, joka parveilee kuin hyönteiset. Ihmismuurahaisten coctail-kutsuilla hännystellään ja hävitään. Lauma voi olla turva tai tuho.

Koreografia: Lassi Sairela ja Eeva Soini

Kuva Matti Kivekäs

Koreografia Tiina Lindfors

Kuva Matti Kivekäs

Koreografia: Tiina Lindfors

“Samaria uskoo ihmisen hyvyyteen” HS

“Samaria on hieno arkkitehtoninen kokemus” TS

Koreografia Tiina Lindfors
Käsikirjoitus Frej Lindqvist
Musiikki Igor Stravinski
Kuva Matti Kivekäs

“Vahvoja kuvia naisista eri kulttuureissa” HS

“Ny triumf för Lindfors – Vackert och starkt, expressivt och effektfullt” ÅU

“Musikaalinen elämysmatka” SSS

Koreografia Lassi Sairela ja Eeva Soini

“Aseistariisuvan hauska sukkahoususeikkailu” HS

“Sairelan ja Soinin liikkeellinen huumori on todella oivaltavaa” TS

“Mainiota tilannekomiikkaa” SSS

Koreografia Lassi Sairela ja Eeva Soini

“Ankat tanssivat aidosti.” TS

“Lapsikatsojia lämmin komiikka huvitti.” HS